torstai 2. tammikuuta 2014

Mietteitä illanhämyssä ja aamunkajossa

Syksy on ollut niiiiiin pitkä ja pimeä, että meillä on poltettu kynttilöitä varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Niin ulkona kuin sisälläkin. Takassakin on ollut valkea tosi tiuhaan. Ollaan tunnelmoitu ja yritetty valaista pimeitä iltoja.Välillä meille on annettu lunta ja välillä sitä on tullut, vaikkei ole luvattukaan, mutta joka kerta lumi on myös sulanut ja jättänyt pihat odottamaan kunnon talvea. Toivottavasti se sieltä tulee! Tytöt odottavat luistelu- ja hiihtokelejä ja olishan se mukava päästä kolaamaan taas pihaa oikein kunnolla :)

Edellisenä täysin lumettomana jouluna pitelin sylissäni pientä suloista prinsessaa, meidän esikoista <3 Tuo joulu oli rauhoittumisen, sylittelyn ja ihmettelyn joulu. On vaikea uskoa, että siitä on jo seitsemän vuotta - aika menee niin vauhdilla ja monenlaista noihin vuosiin on mahtunut. Silloin meitä oli kolme, nyt viisi <3

Tulevasta vuodesta tulee minulle erityisen haikea. Olen ollut kotona lasten kanssa esikoisen syntymästä saakka ja ihan kohta kuopuksemme täyttää jo kaksi. Tämä vuosi siis on viimeinen kotiäitivuoteni ja se tuntuu kipuna sydänalassa.. Samalla tiedän, että mua odottaa työ, johon mä palan! Työ, jota haluan tehdä ja joka huonoine ja hyvine puolineen, on mun juttu :) Alkaa 14 kuukauden count down.. Jaiks!! Nyt kuitenkin nautitaan yhteisistä päikkäreistä, satutuokioista keskellä päivää ja siitä, että saa olla läsnä niin kiukussa kuin ilossa ja yhteisissä touhuissa 24/7.

Meillä vielä jouluillaan - mites teillä? Onko kynttilävarastot jo tyhjentyneet pitkän syksyn myötä :)


Arki alkoi ja viikonloppua odotellaan :)



8 kommenttia:

  1. Kyllä meilläkin jouluillaan vielä täysillä. Hain viikonlopuksi Terran alesta vielä pussillisen joulukukkiakin. Kuusikaan ei varista neulasiaan, joten ainakin loppiaiseen saakka pidän joulua. En aloita sitä niin aikaisin, etten ole vielä kyllästynyt.
    Oikein ihanaa ja nautinnollista tätä vuotta teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti - oikein hyvää uutta vuotta sinullekin!

      Poista
  2. Joulu meni jo...ainakin omalta osaltani. Mulle joulukuu on niin hektistä ja jouluntäyteistä jo omassa työssäkin, että iloitsen suunnattomasti, kun joulu on ohi ja saan laittaa joulutavarat takaisin laatikoihin ja elämä palaa uomiinsa. Tänään palattiin reilun puolentoista viikon joululomalta takaisin töihin ja kouluun, ja tästä alkaakin sitten kevään odotus....Kun tulisi se talvi ensin... :(
    Hei sulla on vielä mahtavat 14 kuukautta kotona pienten kanssa, ihanaa! Nauti sydämesi kyllyydestä joka hetkestä eläkä murehdi vielä tulevaa, senkin aika tulee kyllä :) Tämä on ollut ja on yksi jakso elämässäsi ja sitten alkaa taas uusi. Ja mitä kivaa se vielä tuo tullessaan! Varsinkin, jos on mukava työ odottamassa :)
    Toivottavasti lohdutti yhtään....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon jotenkin tehnyt tätä luopumistyötä pitkän aikaa. Ensin ajatus siitä, että kuopuksen raskausaika olisi kohdallani viimeinen, sitten samat mietteet imettämisestä ja vauva-ajasta ja nyt jotenkin konkretisoituu tämä v i i m e i n e n vuosi kotiäitinä. Eihän mun äitiys mihinkään katoa, vaikka töihin joskus palaankin :) Asiaa helpottaa hieman se, että todennäköisesti mieheni jää sitten kotiin vuorotteluvapaalle, jos vaan kaikki menee meidän suunnitelmien mukaan :) Vielä en murehdi mutta varmaan sekin aika vielä tulee, kun kyynelien kanssa tätä kaikkea ajattelen :) Kiitos kovasti viestistäsi <3

      Poista
  3. Eeva kirjoittikin hienosti ja justiin noinhan se on,vielä 14kk <3
    Nyt ilo irti jokaisesta hetkestä ;).
    Tiedän myös hyvin tuon tunteen,kaihertavana kipuna sydänalassa :/.
    Täälä on samaista aihetta viime aikoina mietitty ja pohdittu,itkun kanssa ja ilman.Paluusta tekee vain vaikeaa se,että ensin pitäisi löytyä se paikka jonne palata....huoh!
    Tästä asiasta voitaisiin jutskailla enemmänkin,kun tavataan <3

    Täälä joulu lähti laatikoihin tänään punaisten tavaroiden osalta. En tiiä miten se oliki tänä vuonna niin helppo siitä luopua,yleensä jouluilen vähintään siihen loppiaiseen asti varisti sitten kuusi tai ei ;).
    Kuusi sai vielä jäädä hetkeksi,samoin kuin osa jouluvaloista.Niistä en tämän pimeyden keskellä vielä halua luopua.

    Tunnelmallisia hetkiä viikonloppuunne ja kynttilän loistetta.
    Nähdään pian <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onhan tässä vielä aikaa olla kotona :) Jutellaan vaan lisää, kun nähdään. Omaa oloa helpottaa se miehen mahdollinen vuorotteluvapaa mutta katsotaan, miten se järjestyy :)
      Mä laitoin niin vähän joulukoristeita tänä vuonna, että sen takia varmaan on helppo jatkaa vielä joulua :D Mutta jouluisissa tunnelmissa täällä vielä ollaan. Kuusi on niin <3

      Poista
  4. Täysillä jouluillaan, ainakin loppiaiseen asti ( joskus jopa Nuutinpäivään, ehkä nyt ei kun tuli aloitettua normaalia aiemmin). Ja tosiaankin nauti joka kotiäiti-hetkestä joita on kuitenkin vielä sen 14kk, minulla puolet vähemmän ;) Vielä ehdit monenmoista touhuamaan lasten kanssa! Ja jos sinulla työn osalta on mahdollista jää osittaisille hoitovapaalle ts. tehdä lyhyempää työpäivää/-viikkoa, niin suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Sirri! Ja kiitos viestistä :) Kyllähän tässä on vielä aikaa olla kotona ja välillä jo kaipaakin töihin. Välillä vaan näkee asiassa sen luopumispuolen ja silloin harmittaa. On ollut ihana, kun on saanut olla kahden lapsen päivissä koko ajan mukana. Mutta joskushan sitä on työelämään palattava :) Mun työssä on onneksi aika lyhyitä työpäiviä ja pakollisia iltatöitä harvoin. Ja töitä voi tuoda kotiinkin niin että niitä voi tehdä, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Ei ole pakko tehdä kaikkea työpaikalla :)

      Poista

Olisi kiva, jos jättäisit viestin käynnistäsi :)