maanantai 30. syyskuuta 2013

Matkalla, osa 3: Hevosajelua ja paraflight

 Haniassa ja Geranissa oli molemmissa mahdollisuus hevosajeluun ja paria iltaa ennen kotiin lähtöä päätimme sellaisella käydä. Näihin ihaniin maisemiin on niiiin mukava palata kuvien välityksellä. Voisin kyllä ihan hyvin palata sinne lentokoneenkin kyydillä vaikka ihan heti ;D Toivottavasti jaksatte vielä olla matkassa mukana :)
 







Esikoinen halusi heti kuskin viereen ja pääsi sitten ohjastamaankin!


Vähän ajan päästä kuopuskin rohkaistui kuskin viereen.
Eikä aikaakaan, kun hänkin pääsi "rattiin" :)
Voi sitä riemua ja jännitystä!
 



Yleensä lampaita näkyy joka puolella mutta täällä nähtiin niitä ainoastaan hevosajelulla enkä parempaa kuvaa niistä puskien läpi saanut. Ihania <3

Kreikan surullisen taloustilanteen seurauksia näkyi joka puolella. Aivan upeilla paikoilla oli keskeneräisiä hotelliprojekteja, jotka vain odottavat parempia aikoja. Toivottavasti ne tulevat pian...
 

Kreikan lippu on mun mielestä todella kaunis. Sininen ja valkoinen ;)
 Ostimme iskällemme reissussa aikaisen isänpäivälahjan - double paraflightin. Mä en ollut koskaan ajatellut kokeilevani sitä mutta päätin sitten mennä iskän mukaan. Suunnitelmat muuttuivat, kun siskontyttökin (10v.!!) halusi kokeilla ja hän lensi ukin kanssa. Mä en osannut enää siinä vaiheessa jättää kokeilematta, joten houkuttelin mieheni lentämään mun kanssa :) Oli aivan huippua! Menisin uudestaan milloin vaan :)

Tässä viimeiset ohjeet ja hiukan jo hirvittää..
Sitten juosten tuulta päin ja yhtäkkiä oltiinkin jo ilmassa ja sai vaan nautiskella :)

Aika korkealla. Ihanan lämmintä, hiljaista ja upeat maisemat!
Sitten vauhti alkaa hidastua ja aletaan laskeutua. Taas jännittää...
Jännittää ja harmittaa, että nyt se jo loppuu.
Ja vedessä ollaan. Ihan hengissä :)
Valjaat irti ja vene tuli hakemaan meidät ja varjon :)
 Tuon jälkeen oli niiiiin hyvä fiilis. Siis sellainen wow-olo, jotain aivan mahtavaa :) Suosittelen todella lämpimästi jokaiselle - ihan parasta!

Tämän Matkalla-postauksen jälkeen teen vielä yhden pienen Kreikka-postauksen ja sitten palataan jo muihin aiheisiin. Ainakin pihalle, sisällekin ja ehkä leivotaankin jotain :)


p.s. Näitä meidän reissukuvia on ottanut meidän pikkupokkarilla koko reissuporukka enkä alkanut niitä mitenkään käsittelemään. Ne on meidän reissun näköisiä, elämän makuisia ihan sellaisenaankin ja hyviä niin :) Mun mielestä siis :) Kreeta-kuvia löytyy myös Oma Koti Onnenpesä-blogista.

EDIT: p.p.s. Jouduin laittamaan taas kommentoinnin sanavahvistuksen päälle :( Sähköposti alkoi taas täyttyä englanninkielisistä kommenteista, joita täällä blogissa ei kuitenkaan näkynyt. Toivottavasti jaksatte kuitenkin jättää viestiä käynnistänne - ne ilahduttaa todella ja tekee kirjoittamisen vielä mielekkäämmäksi :)

maanantai 23. syyskuuta 2013

Ystävät

Yhteiset lenkit ja hikijumpat, jutteluhetket kaupan hyllyjen välissä, pikaiset puhelut tai ne tunteja kestävät, kyläilyt, iltateellä piipahtaminen, yhteiset shoppailureissut ja irtiotot arjesta - elämän jakamista at its very best. Se tunne, kun näkee rakkaan ystävän pitkän ajan jälkeen. Se tunne, että jotain puuttuu sydämestä, kun ystävä jää jostain syystä kauas.

Ystävä - ihminen, jota saa kantaa ja joka jaksaa kannatella sua. Ihminen, johon voi luottaa ja joka luottaa suhun. Ihminen, jolle saa puhua ja jota saa kuunnella. Yhteistä elämää isolla sydämellä.


Mä olen joutunut jättämään ihania ja rakkaita ystäviä muuttojen myötä fyysisesti kauas mutta olen onnekas, sillä välimatka ei ole tehnyt tehtäväänsä vaan olette ihan yhtä lähellä. Tänään jostain syystä olen ajatellut teitä kaikkia todella paljon ja ikävöinyt kovasti. Tiedätte, ketä ootte -  mulle niin hirmutärkeitä ihmisiä <3

Olen ollut onnekas ja saanut uusia ystäviä myös uudelta kotipaikkakunnalta. Nämä ystävyydet ovat olleet henkireikä monta kertaa täällä. Olen etsinyt omaa paikkaani ja näiden ihmisten myötä sekin alkaa löytyä :)  Teille haluan vaan sanoa: Ihana, että ollaan löydetty toisemme <3

Haastan sut soittamaan tänään ystävällesi, josta et ole kuullut vähään tai pitkään aikaan. Välitä välittää :)
Monesti sanotaan, että aikuisena on vaikea löytää ystäviä. Ootko sä löytänyt uusia sydänystäviä vanhempana?




tiistai 17. syyskuuta 2013

Matkalla, osa 2: Hania

 Luvassa kuvatulvaa! Lensimme Suomesta Kreetalle Hanian kaupunkiin ja jo bussimatkalla hotelliin päätimme tulla tutustumaan kaupunkiin uudestaan. Säät eivät kyllä suosineet kaupunkilomailua ollenkaan - kukapa jaksaa kierrellä, kun mittarilukemat ovat +40 tai pikkasen yli. Kävimmekin Haniassa sitten kahdesti, aamupäivällä ja ihan iltasella.

Hania jäi kuitenkin vielä hieman vieraaksi mutta maisemia ja upeita rakennuksia jaksettiin kyllä ihastella! Vanhempani ovat lomailleet tällä suunnalla pariin otteeseen ja heille Hania oli tuttu paikka. Joku vuosi he olivat kierrelleet kaupunkia hevoskyydillä. Me istuimme varjossa ja esikoisemme otti kuvia näistä ihanista hevosista. Voin vaan kuvitella, kuinka kuuma niillä oli. Onneksi kuskit kastelivat hevosia ja näyttivät pitävän niistä hyvää huolta :)





 Päivällä Hanian kadut olivat aika autioita ja ravintoloissa oli hyvin tilaa. Illalla asia oli kyllä ihan toisin. Joka puolella oli enemmän kuin tarpeeksi porukkaa mutta silti tunnelma oli suht leppoinen. Ravintoloiden sisäänheittäjät olivat kyllä todella rasittavia. Onneksi heitä ei löytynyt Geranin tai Plataniaksen ravintoloista :)




Rannassa kun oltiin niin upeita maisemia tuli kuvattua ihan hurjasti. Meri on vaan niin <3




Hanian satama vei mut ajatuksissa Venetsiaan. Olen käynyt siellä kerran ja ihastunut täysin. Täällä rakennukset olivat samannäköisiä ja syykin siihen selvisi sitten Hanian reissun jälkeen. Satamaa kutsutaan nimellä Hanian venetsialainen satama. Se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon ja on siis todella kaunis paikka. Alla olevassa kuvassa näkyy vanha majakka aallonmurtaja. Iskä ja mies kävivät kävelemässä sitä pitkin mutta me muut jäimme lepuuttamaan jalkoja viileään varjoon :) Satamasta lisää kuvia vielä myöhemmin.









Tässä kuvaa aallonmurtajalta satamaan päin
Samoin tässä


Ilta-aikaan kaupunki täyttyi ihmisistä. Ja niitähän riitti. Bussi oli ihan tupaten täynnä. Onneksi meidän pysäkkimme oli ennen Plataniasta, Agia Marinaa ja Kato Stalosta, joten saimme istumapaikat koko porukalle. Paluumatkalla sitä onnea ei kyllä meinannut olla. Paikallisbussi oli tupaten täynnä, kun saavuimme linja-autoasemalle, joten jouduimme odottaa seuraavaa. Pian kuitenkin lähti ilmastoitu "pitkänmatkanbussi" samaan suuntaan mutta meitä ei huolittu kyytiin lastenvaunujen takia. Kuski ei jaksanut lähteä aukaisemaan luukkuja.. Kello oli tuolloin yksitoista ja lapset aivan poikki. No, söimme pysäkillä karkkia ja odottelimme puolisen tuntia seuraavaa bussia ja pääsimme sitten kyytiin. Pienin nukahti vaunuihin mutta muut sinnittelivät hereillä ja olivat vielä hyväntuulisiakin. Ja tyttöjä kun ovat niin olisivat vielä halunneet mennä laukkuostoksille, kun kävelimme pysäkiltä hotellille :D Äitinsä lähteneet ;)

Tässä vielä hämyisiä iltakuvia Haniasta.





Tässä kuvassa näkyy vähän venetsialaistyylisiä taloja

<3
Satamasta aallonmurtajalle päin

Vanha majakka
Talot sylikkäin
Ja välissä pieni taverna <3


Hanian iltareissun jälkeisen päivän vietimme ihan täysin altaalla. Söimme hotellin omassa ravintolassa ja lepäsimme ihan täysin :D Jos joku ihmettelee, miksi olimme lasten kanssa niin myöhään kaupungilla niin syy siihen on valitsemassamme ravintolassa. Siellä oli ystävällisiä tarjoilijoita, ei sisäänheittäjiä vaan "we don't touch"-kyltit ravintolan edessä :D mutta keittiössä oli joku ongelma. Odotimme ruokaa t o d e l l a kauan. Reilusti yli tunnin ainakin. Jopa lasten ruoat, jotka toivoimme, että saisimme heti, tulivat vasta sitten. Mutta saimme mahat täyteen, lapset jaksoivat hyvin niin loppujen lopuksi hyvillä mielin palasimme hotellille.

Ja nämä maisemat olisivat kyllä saaneet huonon mielenkin karkoittumaan saman tien.



Nyt alkaa mietityttämään, että kuinkahan negatiivisen jutun sitä oikein kirjoittikaan. Jos sellainen mieli jäi tästä postauksesta niin pyyhi se heti mielestä! Meillä oli kivaa Haniassa kummallakin kerralla! Ja ne Kreikan lämpimät illat, pimeät yöt ja öiset äänet - voiko olla parempaa <3